Avainsanat: elämä, energiat, horoskooppi, hyvinvointi, positiivisuus

Kevät on mennyt ihan sumussa. Olen vain toiminut, tehnyt ja keskittynyt yhteen päivään kerrallaan. Ehkä elämäni raskain kevät, ihan kaikin puolin.

Suljin monta ovea, ja nyt on ehkä aika alkaa pikkuhiljaa avata ikkunoita vähän raolleen, jotta loppuvuodesta voin tuulettaa kunnolla.

Joskus näitäkin kokemuksia tarvitaan, juuri nyt en jaksa edes miettiä että mitäköhän varten asiat menevät niinkuin ne menevät, sillä se selviää monesti kristallin kirkkaasti vasta kun katsoo taaksepäin. Joten loppuvuodesta toivon ymmärtäväni elämääni ehkä vähän paremmin, kuin juuri nyt. Luin muutama päivä sitten vähän syvempää luotaavan horoskooppini, ja siinä luki ihan selkeästi se, mitä olen kokenut viimeisen vuoden aikana.

Miksi ihmeessä en lukenut tuota vuosi sitten? Ehkäpä juuri siksi, että olisin kuvitellut osaavani varautua asioihin. Päässäni kuuluu naurua, sillä ei elämään voi varautua, ei sitä voi ennakoida. Asiat tapahtuu, mitä on tapahtuakseen.

Suurin haaste onkin se miten niihin suhtautuu, ja miten niiden antaa vaikuttaa itseensä, sillä kaikki eivät osaa ottaa opikseen ja kaikki eivät näe metsää puilta vaikka siihen suoraan törmäisivätkin.

Se olisi toukokuu ihan just. Enää kaksi yötä.

Lumisateen mahdollisuus, tai sitten ei!

– Scarlet –