Avainsanat: arki, kotoutuminen, kulttuuri, monikulttuurisuus, onnellisuus, ruoka, Spr

Huomenta jokaiselle ihan erikseen, ihana lauantai.

Tänään menen monikulttuurisuuskoulutukseen koko päiväksi, ja vähän jännittää ketä muita sinne on tulossa. Uusia ihmisiä on aina kiva tavata, ja varsinkin kun meitä kurssille ilmottautuneita yhdistää kiinnostus samaan asiaan. Minulla on nyt jo todella monta ideaa siitä, miten saada lisättyä monikulttuurista toimintaa kotikaupunkiini ja samalla saada yhdistettyä ihmisiä toistensa pariin, vähän niinkuin yli rajojen. Sillä mikään ei avarra elämää yhtä paljon kuin toiset kulttuurit.

Koska elämäni on lapsiperhe arkea, en voi lähteä tuosta noin vain rinkka selässä Afrikkaan tai Siperiaan. Onneksi minulla on paljon helpompi keino aivan käden ulottuvillani, eli voin avata oven jollekin toiselle ihmiselle, joka on syystä tai toisesta tullut minun maahani ja kaupunkiini asumaan. Minähän avaan oven, toivotan heidät tervetulleeksi ja alan ensi töikseni tekemään ruokaa.

Maailmalla on tapana tehdä yhdessä ruokaa, jota sitten syödään yhdessä ja ollaan vain…

…yhdessä…

Tiedän, että tästä päivästä tulee hyvä, tuskin maltan odottaa uusia kohtaamisia, mekin menemme tänään yhdessä syömään.

– Scarlet –