Avainsanat: asenne, elämä, ero, kriisi, positiivisuus
Uuden alku vaatii aina muutosta ja mitä suurempi muutos, sen kipeämpää se yleinsä tekee. Niin se vain jostain syystä menee.
Viime vuosi oli tähänastisessa elämäni mittapuussa kamalin mutta silti antoisin ja opettavaisin. Jos jotain opin, niin sen että vaikka mikä katastroofi yllättäisi niin tiedän että kykenen toimimaan ja ajattelemaan rationaalisesti. En hirveesti jäänyt sohvalle makaamaan ja uhriutumaan. Olisin voinut, mutta jotenkin en vain kokenut että haluan maata ja olla uhri sekä syypää kaikkeen, sillä loppupelissä jokainen meistä on vastuussa vain ja ainoastaan itsestään ja omasta käytöksestään.
Oma asenne ratkaisee ja olen niin Kiitollinen, että löysin sen.
Olin töissä ja opiskelin samaan aikaan ja hoidin lapsen ja arjen. Opintojen lisäksi kirjoitin kandidaatintutkielman joka on likimain valmis nyt. Aihevalintani oli tyylille uskollisena haastava, vaiettu, raskas ja vähän tutkittu. Ystäväni luki sen eilen ja totesi että hirveän hyvää tekstiä. Se riittää minulle, sillä jos jokin asia on ottanut koville niin se on suomenkielen kirjoittaminen. Vielä on oppinointi edessä ja opettajan sanomiset, mutta olen jo lähempänä maaliviivaa kuin lähtöviivaa.
Olen kattonut koko viikonlopun Netflixistä hyviä leffoja ja syönyt epäterveellisesti. Nauttinut -29 asteen pakkasesta ja lumesta jota tuli taivaan täydeltä sekä käynyt kävelemässä pojan kanssa. Peuhannut lumessa ja saunonut moneen kertaan.
Nauttinut ja ollut Kiitollinen että olen selvinnyt ja olen oman elämäni säveltäjä enkä Mozartin oopperan marionettinukke.
Parasta aikaa haaveilemme pojan kanssa matkasta jonnekin missä aurinko paistaa ja palmut huojuu. Säästämme jotta pääsemme toteuttamaan unelmamme. Nyt nautimme vain talvesta ja täysillä.
Usko pois, sitä selviää mitä ihmeellisimmistä kriiseistä ja nyt en kriisillä tarkoita sitä että et tykkää talvesta tai sormesi jäätyvät kun on pakkasta, sillä sille en suo kyyneltä.
Arki ja elämä.
Mahtavaa.
Ihana kirjotus!! Xxx
Tessa: thänks…just like Aretha is singing I will survive <3