Avainsanat: Dostojevski, Kansallisteatteri, Karamazovin veljekset, kokkola, sosiaalityö, Special Lucia, Talentia, Teatteri

Vieläköhän teidät tavoittaa. Talvi on taittunut ja kevät tulee kohisten, mitä nyt välillä pukkaa räntää satamaan mutta suunta on kuitenkin oikea. Kesälomaa odotellessa, ensimmäistä sellaista pitkää lakisääteistä. Viimeksi taisi olla viisi vuotta sitten lomaa ja se kyllä alko tuntumaan kehossa viime vuonna.

Suomen ensimmäinen Special-Lucia kruunattiin viime jouluna ja tänä vuonna tapahtuma saa jatkoa muissakin kaupungeissa. Ihana huomata jälleen kerran, että hyvät käytännöt leviävät ja ennakkoluulottomia ihmisiä on olemassa. Sain myös teostani tunnustuksen Keskipohjanmaan Talentialta, vuoden 2018 keskipohjalainen sosiaalialan teko. Olen todella otettu ja kiitollinen tästä kunniasta.

Pari lomamatkaa varattuna, joita odotan innolla. Toiseen kohteeseen lentää ihana ystäväni Englannista, joten tapaamme vieraalla maalla ja vaihdamme kuulumisia muutaman vuoden takaa. Tiedossa hysteeristä naurua, ruokaa ja juomaa.

En ole viime aikoina jaksanut lukea mitään romaaneita, niin päätin, että nyt olisi korkea aika käydä Isolla Kirkolla teatterissa. En ole ikinä käynyt, en ymmärrä miksi? No nyt menen katsomaan Karamazovin veljekset Kansallisteatteriin ja odotan innolla Hannu-Pekka Björkmanin ja Seela Sellan näkemistä lavalla. Luin kerran yhden Dostojevskin kirjan, rikos ja rangaistus ja siihen meni 8,5kk. Tämä menee varmaan 3 h ja 5 minuuttiin.

Joko olet nähnyt kyseisen näytelmän?