Avainsanat: anteeksi antaminen, elämä, Hans Rosling, lehdistö, maailma, media, positiivisuus
Kun puhutaan anteeksiannosta, ja anteeksi antamisesta niin mistä sen oikeasti tietää, että on itse kyennyt antamaan anteeksi?
Tässä muutaman vuoden harjoittelun tuloksena on tullut turhautuminen, hurskastelu ja tympääntyminen. Oikeasti, jos joku on ollut täysi kusipää sinua kohtaan, ja sinä tiedät että vain antamalla anteeksi ja irti päästämällä asia korjaantuu. Jep, ensinnäkin se vaatii sinulta luonnetta että pystyt antamaan anteeksi ihmisille jotka kohtelevat sinua huonosti. Toisten ihmisten tietämättömyys osoittautuu usein pelkona, aggressiona ja tyhminä lauseina kuten valitettavasti olemme saaneet lukea viime päivinä lehdistä, kautta maailman.
Annat anteeksi, mutta vuosi vuoden jälkeen nostat saman asian tai epäkohdan jota olet kohdannut esille esimerkiksi omassa blogissasi. Havahduin siihen tosiasiaan, että hyvin harva on oikesasti kyennyt antamaan anteeksi, vaikka he kuinka väittävät toisin. Hyvänä erismerkkinä käy koulu- tai työpaikkakiusaaminen, missä kirjoittaja uhriutuu hyvin helposti. (Kiitos Jaana S, tästä hienosta sanasta)! Suurin osa kirjoittajista ei välitä tietoa itse asiasta, vaan he välittävät tunteita ja ennakkoluuloja. Eivät tietoutta. Tämän asian oivalsin Hans Roslingilta.
Olen sitä mieltä, että jos olet oikeasti kyennyt antamaan anteeksi toiselle ihmiselle hänen sanansa, tekonsa tai toimintansa niin tiedät sen siitä, että seuraavan kerran kun itse puhut siitä, se ei tunnu sinussa miltään. Se ei nostata verenpainetta, se ei tunnu nipristelynä vatsassasi tai se ei saa sinua hymyilemään väkisin. Sitten kun olet osannut päästää siitä oikeasti irti on merkkinä se, että sinun ei tarvitse ottaa asiaa edes puheeksi. Ei edes parhaan ystäväsi kanssa, tai blogissassi.
Until that….You´re not over it ♥
Kiusaamisesta tai muista epäkohdista voi puhua ja kirjoittaa, mutta siinä miten asioista puhuu ja miten ne nostetaan esille on eroja. Siinä erottuu jyvät akanoista.
– Scarlet –
Tämä oli hyvä postaus. Anteeksi antaminen ei ole helppoa mutta se on mahdollista ja huojentavaa.
Jael: Kiitos. Anteeksi antaminen on vaikeaa, varsinkin kun ei oikein osaa määritellä, että milloin se on aidon oikeasti tapahtunut.
Siksi tahdonkin ajatella, että kun asia ei nostata enää minkäänlaisia tunteita se on annettu anteeksi.
Joskus menee vuosiakin, ennenkuin näin käy <3 mutta sillä hetkellä se on huojentavaa kuten itsekin sanot.